Lentäjäsankarit Poppis ja pikkuveli
Tämä kirja oli unelmani jo kauan ennen aiheen löytymistä. Eräänä päivänä tielleni osui eräs sydämellinen toimittaja, hänen nimensä on Mari Vainio. Hän saapui kotiimme tekemään minusta haastattelua. Hän sai Minä kuvaajana -aiheesta enemmän irti kuin itse olin koskaan pohdiskellut. Kun tämä toimittaja sulki haastattelun jälkeen oven perässään, tajusin mistä kirja kertoisi. Olin haastattelun aikana avautunut sairastumisestani ja mitä kaikkea siitä seurasi ja miksi olen niin kiitollinen lapsistani joka ikisenä päivänä.
Kirja kertoo aikuiselle lapsettomuuden peloista, keskenmenosta, hedelmöityshoidoista, lapsen sairastumisesta... Siis osan siitä mitä sairastuminen endometrioosiin minulle aikanaan toi mukanaan. Ongelmista ja suruista voi kuitenkin monesti seurata jotain hyvää. Niin tässäkin tarinassa. Kun jaksoi uskoa ja toivoa, ja yritti uudestaan ja uudestaan, niin lopulta yrittäminen palkittiin. Nyt minulla on kaksi ihanaa lasta, joiden myötä innostuin valokuvaamisesta.
Kun aikanaan kamppailimme haasteiden edessä, valokuvaus toimi itselleni terapeuttisena ja rauhoittavana elementtinä. Tänä päivänä työskentelen valokuvaajana ja nyt olen lastenkirjan julkaissut äiti.
Osa elämäni murheista on siis kääntynyt positiivisiksi asioiksi ja auttanut minua ymmärtämään elämän tarkoituksen, ja sen kuinka selvitä eteen tulevista murheista. Yhteenvetona; tekemään minusta onnellisemman ihmisen.
Lapselle kirja avautuu toisessa tasossa. Tarina kertoo ihmisten erilaisuudesta. Kuinka erilaiset ihmiset kohtaavat eri asioita, tukevat toisiaan ja löytävät yhteisen tien, veljeyden. Kirjassa kerrotaan myös periksiantamattomuudesta toteuttaessaan unelmia. Rakkaus ja siitä kumpuavat omat arvot kantavat elämässä pitkälle. Niitä yritän parhaani mukaan siirtää kasvatuksessa myös jälkipolvilleni. Lapsen näkökulmasta tarinassa seikkailee kaksi poikaa, jotka etsivät tapaa olla veljiä toisilleen. Kumpikin omalla tavallaan erilaisina yksilöinä.
Toivon, että kirja lisää keskustelua yhteiskunnassa yleistyneestä lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoista ja antaa voimia ja toivoa valoisammasta huomisesta lapsettomuuden kanssa kamppaileville ihmisille. Toivon myös, että endometrioosi sairautena otettaisiin vakavammin huomioon ja sen ensioireisiin puututtaisiin ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä. Endometrioosi on yksi lapsettomuuden yleisimmistä aiheuttajista. Lisää tietoa Endometrioosiyhdistyksen sivuilla (http://www.endometrioosiyhdistys.fi/).
Minulle on tärkeää, että perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä. Mikä olisikaan parempaa yhdessäoloa, kuin rauhoittua yöunille viltin alle ja lukea yhdessä iltasatu, jossa on sekä lapsille että aikuisille luettavaa kuvien kera. Ja vaikka nukahtaa iltasadun päätteeksi yhdessä siskonpetiin – pienet varpaat tyynyllä.
Kirjan kuvat on kuvattu ennen kirjan aihetta. Eli tarina syntyi ensin ja kuvat tarinaan on poimittu kuvapoolistani ja käsitelty samaan henkeen tukien tarinaa. Iso osa kuvista on otettu Vihdissä, suurin osa Otalammella. Kuvia löytyy myös Suomenlinnasta, Lohjalta Paavolan tammelta, Espoosta Matinkylän rannalta. On muuten aivan mieletön tunne saada kirja käteen ensimmäistä kertaa. Valokuvat heräävät vasta eloon, kun ne saa fyysisesti käteen kosketeltavaksi.
Kirjan tekstin kirjoittaminen alkoi maaliskuussa 2016. Teksti meni välillä pöytälaatikkoon hakemaan inspiraatiota. Väkisin kirjoittaminen ei ole paras tapa tehdä. Elokuussa löysin tarinan uudestaan ja hoksasin muutaman kohdan kuinka niistä saa jouhevampia ja ehjempiä kokonaisuuteen nähden. Syyskuussa havahduin ottamaan yhteyttä painotaloihin pyytääkseni tarjouksia ja kustantamoihin, jos joku heistä olisi valmis julkaisemaan kirjani. Sainkin yhdestä kustantamosta vastauksen, että emme ole kiinnostuneita tarinastasi. Tarina oli vielä kovin raakile ja tarkistamaton. Eli suosittelen ennen kustantamoihin lähettämistä viilaamaan tekstiä useampaan kertaan. En antanut periksi, vaan olin päättänyt toteuttaa unelmani joka tapauksessa yksin. Ja hyvä niin, matka on ollut todella opettavainen. Mutkia on ollut paljon matkassa, mutta kaikesta on selvitty. Ensi kerralla osaan vältellä mutkat suoremmiksi. Se, että unelmia toteuttaessaan saa vastalauseita, kukaan ei lähde mukaan toteuttamaan sitä, älä anna periksi. Kun tunnet jonkun asian tehtäväksesi, on silloin oikeilla jäljillä ja kohti unelmia. Ja voin kertoa, että olen nyt mielettömän onnellinen kun kirja on syntynyt ja sain avata itselleni tärkeää aihetta. Itkuja on itketty useamman tahon kanssa tämän projektin aikana. Kirja on ollut itselle terapeuttinen ja puhdistava kokemus. Suosittelen kaikille uskaltautumaan kirjoittamaan elämän isoista asioista. Se saa katsomaan asioita monelta eri kantilta, mitä ei välttämättä ole aiemmin osannut ottaa huomioon.
Olen aina ollut minä itse -tyyppi! Olin loppumetreillä aivan varma, että opettelen InDesignin ja taitan kirjan itse painoa varten. Aikataulu meni onneksi aika tiukille. Aineisto pitäisi palauttaa viikon kuluessa painotaloon. Ihana yhteistyökumppanini Mia Lönn oli antanut pari vinkkiä taittoa ajatellen. Mutta päätinkin, että Mia saisi tehdä sen työn. Olen onnellinen tästä, että aikataulu meni tiukille. En olisi onnistunut opettelemaan siinä ajassa ohjelman käyttöä ja tekemään kirjan taittoa itse, saatika osannut tehdä kirjasta niin kaunista, kuin se nyt on. Kun sain taiton Mialta, aloin itkemään aivan hulvattomasti. Se oli merkki sitä, että taitto oli enemmän kuin olin odottanut. Se oli täydellinen. Fontit, asettelu, tekstistä nostetut kuvatekstit...kaikki. Kirjasta tuli kaunis kuin koru. Kiitos Mia, olet todella taitava!
Kirja on valmistettu Suomessa 100%:sti. Painettu Iisalmessa, synnyikaupungissani painotalo Seiskassa. Sidottu Sukevalla. Paperi on kotimaista. Eli kirja tukee samalla suomalaista työtä ja työpaikkoja. Minulle kotimaisuus oli yksi tärkeimmistä kriteereistä valitessani painotaloa ja taittajaa.
Toivottavasti nautit lukemastasi ja näkemästäsi. Kiitos että luet palan polkuani!
Tässä esittelyvideo kirjastani. Videon tekivät taitavat Populon tyypit!
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä saan kiittää seuraavia tahoja kirjani toteutumisesta:
Mari Vainio, tekstin oikoluku ja loppuideointi. Marin kanssa keskustelun pohjalta tajusin kirjan aiheen maaliskuussa 2016
Mia Lönn, kirjan taitto ja graafinen ilme
Populon Jukka Lariola, Ömer Acar ja Joel Forsman videon ideointi ja toteutus
Johnny "Gordon Ramsey" Perkka kuvien palaute
Alli Alho tekstin analysointi
Ja iso kiitos tuesta ja vinkeistä kaikkeen liittyen ystäville, sukulaisille ja etenkin Suomen parhaimmille Hääkivaajille (Hääkivaajat sana onkin herättänyt kommentointia kirjassa ja moni sitä yritti tekstissä korjata. Hääkivaajat on Suomen kivoimpia Hääkuvaajia. Ihana yhteisö, kahvipöytäkeskusteluryhmä yksin puurtaville kuvaajille)